torstai 8. huhtikuuta 2010

Tunteiden sekamelska

Pääsykokeet ovat tältä kerralta onnellisesti ohi ja
tunteiden kirjo on edelleen valtava.


Tiistaina matkasimme Tampereelle ja illalla teimme pikaisen visiitin kaupunkiin, silloin ei vielä jännittänyt yhtään. Hotellilla nukahdin rentouttavan suihkun jälkeen helposti, mutta jossain vaiheessa yöllä heräsin ja sitten ei uni enää tullutkaan. Herätyskellon soidessa jännitti ja väsytti todella paljon, eikä aamupala maistunut kovinkaan hyvin. Heti seitsämän jälkeen lähdettiin jo ajelemaan ja vilkaisemaan joko muita kokelaita on liikenteessä. Pientä liikehdintää pihalla näkyi ja päätin jo jäädä kyydistä, vaikka jännitti aivan kauheasti! Sisällä oli ensimmäisenä vuorossa ilmoittautuminen jonka jälkeen odoteltiin, että meidän ryhmä noudetaan kirjalliseen kokeeseen. Odotellessa huomasin, että jännitys oli poissa ja fiilis todella hyvä ja rauhallinen. Ympärilleni katsellessa huomasin olevani joukon vanhimpia ja naisista isoimmasta päästä...

Kirjalliset kokeet alkoivat tentillä, jossa käsiteltiin poliisilakia ja Eu:n toimintaa, kokeen tekemiseen oli aikaan n. 20minuuttia. Vaikka olin lukenut materiaaleja kauan en muistanut kaikkiin kysymyksiin tarkkoja vastauksia, taitaa olla opiskelutaktiikassa vähän hiomista. Kokeen jälkeen oli vuorossa tiivistelmän teko lehtiartikkelista ja siihen oli aikaa varattu noin 25 minuuttia. Aluksi tiivistelmän teko sujui hyvin, mutta lopussa tuli kiire ja sen kyllä varmasti huomaa. Pienen tauon jälkeen oli kirjoitelman vuoro, johon aikaa oli 90 minuttia. Kirjoitelman olin etukäteen ajatellut minulle olevan vaikea, mutta kokeessa ei tapahtunutkaan jäätymistä vaan kynä luisti kohtalaisesti. Aiheet olivat vain todella lähekkäin, joten toivottavasti pysyttelin tarpeeksi valitsemani aiheen piirissä.


Kirjallisten kokeiden jälkeen meidän ryhmällä oli vuorossa kuntokoke, joka alkoi 1500 metrin juoksulla. Todella pahan ajatuskatkosen johdosta meinasi käydä huonosti. Koulun pihalla juostiin kolme reilun 500metrin kierrosta, mutta ilmeisesti menin laskuissa sekaisin ja olin juoksemassa neljä kierrosta! Kaksi lenkkiä juoksin ihan hyvää vauhtia ja ajattelin ottaa kolmannen rennosti ja neljännen kovasti... Maalin tullessani tajusin mokan ja kirosin, etten juossut kolmatta lenkkiä täysillä! Aika oli sitten tietenkin pettymyt, varsinkin kun paljon parempaankin olisin pystynyt! Liikuntahallilla oli aluksi odottelua, kun miehet tekivät muut osiot ennen naisia. Odottelun jälkeen oli vuorossa vatsalihastesti, jossa aikaa oli puoli minuuttia ja lisäpaino oli 2,5kg. Toistoja sain tehtyä 23, joka oli odotuksen mukainen ja samaa tasoa, kun ryhmän muilla naisilla. Sen jälkeen oli seinämän vuoro, josta tiesin etukäteen ettei se välttämättä onnistu ja niinhän siinä kävi, että en päässyt yli. Onneksi hylättyjä suorituksia saa olla yksi... Seuraavana oli nukenkanto, joka sujui harjoituksissa, mutta ei niin hyvin kokeessa. Vasta kolmannella kerralla sain ukon liikenteeseen ja vain 3 pistettä.


Sitten siirtyminen kuntosalille ja vuorossa ylätalja, jonka naiset tekeevät 70%:lla omasta painosta. Treeneissä olin saanut toistoja noin 15, joka olisi tuonut maksimipisteet, mutta se talja oli todella jäykkä ja sain vain 6 toistoa. Ylätaljan jälkeen oli penkkipunnerruksen vuoro ja se meni odotusten mukaan. Sain yhdeksän toistoa 37,5kg painolla, joka ilmeisesi oli ryhmämme naisista toiseksi paras suoritus. Tässä vaiheessa ryhmästämme oli pudonnut jo kaksi naista. Viimeisenä oli 100 metrin uinti, joka sujui alle 3 minuttin aikaan kuten pitikin.


Ruokailun jälkeen oli vielä viimeisenä osiona psykologiset testit, jotka tehtiin osittain kynällä ja paperilla ja osa koneella. Testit menivät omalla painollaan, koska niihin ei etukäteen voi harjoitella on vain oltava oma itsensä ja vastattava rehellisesti.

(Kuvat; googlen kuvahaku ja http://www.polamk.fi/)

Kotimatka meni päivän kulkua kerratessa ja ihmetellen miten mieli voinkin olla yhtäaikaa onnellinen ja pettynyt. Olen todella iloinen, että minulla on mahdollista tavoitella unelmaani ja selvisin ensimmäisestä kokeesta hyväksytysti, mutta samalla minua harmittaa muutamat kuntokokeen ja kirjallisten mokat! Luulen, että tällä suorituksella ei koulun ovet vielä avaudu, mutta syksyllä hyvällä mielellä uudestaan ja entistä paremmassa kunnossa!

ps. nyt on mahdollista kommentoida myös anonyymisti!

3 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Peukkuja pidetään! Milloin saat jotain uutisia, miten kävi?

Johanna kirjoitti...

Tais olla tämän kuukauden lopussa, kun kaikille tulee tieto ekan vaiheen pisteistä ja tokaan vaiheeseen selvinneille tieto :)

Katri kirjoitti...

Pidetään kuitenkin peukkuja, eihän sitä koskaan tiedä. On niille muillekin mokia tullut.