perjantai 29. tammikuuta 2010

Päivän asu

Lupasin joskus laittaa kuvia päivän asusta. Tässäpä tulee meidän neidin päivän asu, kun vaatteet on valittu kaapista itse. Neiti selvästi matkii tyyliäni, mutta värisilmä ei ole vielä kovinkaan kehittynyt. Huomaa muotiblogeista tuttu poseeraus!


Pojan kuvat ovat pari vuotta vanhoja, ja hänen värisilmä sekä pukemisen taito ovat kehittyneet niistä ajoista huomattavasti. Joskus hän on liiankin tarkka värejen yhteensopivuudesta. Onneksi meillä ei kuitenkaan tarvitse neuvotella siitä mitä puetaan päälle, vaan äitin valitsemat kelpaavat hyvin.

torstai 28. tammikuuta 2010

Kuuminta hottia?

Muotiblogeja selatessani olen tehnyt järkyttävän havainnon, ruutu- ja farkkupaidat tulevat jälleen! Nämä eivät kuulu suosikkeihin, koska muistuttavat liikaa menneistä ajoista, eivätkä edes sovi minulle...
Kuvat H&M ja Ellos.

Seuraavassa kollaasissa on viime aikojen vaateostoksia, perusvaatteita edullisesti. Pian on kotiäidin työt tehty ja mahdollisesti muihin töihin palaaminen edessä, ellen pääse ensimmäisellä kerralla opiskelemaan, joten vaatekaappia pitää päivitellä tälle vuosikymmenelle. Pikkuhiljaa rupeaakin vaate- ja kenkäkaappi olemaan hyvällä mallilla, enää puuttuu ainoastaan farkkuleggarit ja muutama neule. Sen jälkeen hankintalistalla on erilaisia asusteita piristämään asuja.


Mitäs sanotte, ruutuja vai ei?
Entäs farkkupaidat; jääkö kauppaan vai hankitko omaan kaappiin?

Hih, oli ihan pakko päästä leikkimään uudella kuvankäsittelyohjelmalla.

maanantai 25. tammikuuta 2010

Matkakuumetta

Tänään alkaa tv-sarja, jota olen kovasti odottanut - Matkaoppaat Nelosella! Se on kotimainen dokumentaarinen sarja, ja siinä seurataan suomalaisten matkaoppaiden työtä Turkin suosituimmassa lomakohteessa eli Alanyassa.


 

Miehen kanssa käytiin Alanyassa vuonna 2002, ja se oli rakkautta ensi käynnillä. Turkki on yksi niistä maista, jotka jakaavat voimakkaasti ihmisten mielipiteitä, jopa sellaisten ketkä eivät ole sillä edes käyneet...

Me ihastuttiin paikkaan sen monipuolisuuden takia. Useita kilometrejä pitkää hiekkarantaa, paljon hyviä ravintoloita, monipuoliset shoppailu mahdollisuudet, unohtamatta kaikkia muita vapaa-ajanvietto mahdollisuuksia!

Vannoimme, että palaamme sinne vielä,
koska kokematta jäi mm. Manavgat - jokiretki.
 

Eniten harmittaa, että näkemättä jäi Pamukkale.
Pamukkale tunnetaan kauniista kalkkikivimuodostelmistaan ja lumoavista maisemistaan. Vuorten lähteistä virtaava kalkkipitoinen vesi on muodostanut valkoisia kallioita, jotka ovat nykyisin UNESCOn maailmanperintölistalla. Tarun mukaan Pamukkalen kauniilla kallioilla solisevalla vedellä on nuorentava vaikutus.
 

Kuvat; Google. Meillä ei silloin ollut vielä digikameraa... 

Tänään klo 19 Nelosella!

Oletteko käyneet Turkissa? Onko ennakkoluuloja?
Meinasitteko katsoa sarjaa?

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Makea viikonloppu

Huonojen ilmojen aikaan lempipuuhaani sisällä on ehdottomasti leipominen. Tykkään kokeilla erilaisia reseptejä, ja kutsua sukulaisia sekä ystäviä herkuttelemaan. Eilen yksi meistä vanheni jälleen, ja siinä olikin hyvä syy tehdä herkkuja. Tarjolla oli mustikka-valkosuklaamuffineita, annaskun blogista bongaamiani pitsarullia, sekä todella makeaa suklaajuustokakkua, jonka tein tällä ohjeella;

Pohja:

200g suklaa-kaurakeksejä
1rkl kaakaojauhetta
50g voita sulatettuna

Täyte:
400g tuorejuustoa
1 3/4dl sokeria
3 munaa
2tl vaniljasokeria
1,5dl kuohukermaa
200g tummaa suklaata

Murenna keksit, lisää kaakaojauhe, sekoita sula voi muruihin. Taputtele 20cm irtopohjavuoan pohjalle. Minä tein halk. 24cm vuokaan ja hyvin riitti aineet, mutta kakusta tuli matala.
 
Vatkaa tuorejuuston sekaan sokerit ja munat. Lisää vatkaten kuohukerma. Kaada puolet täytteestä vuokaan pohjan päälle ja sekoita sula suklaa toiseen puoliskoon. Lisää suklaamassa valkoisen päälle. Pyöritä veitsellä taikinaa kevyesti niin, että kakku saa marmorimaisen kuvioinnin. Paista 160 asteisessa uunissa 40 minuuttia. Kannattaa laittaa folio noin puolessa välissä päälle, ettei tummu liikaa. Sammuta uuni, mutta anna kakun olla uunissa vielä noin puoli tuntia. Jäähdytä jääkaappikylmäksi asti ennen tarjoilua!


Valitettavasti kakku kerkesi parempiin suihin, ennen kuin sain kuvia otettua. Ja kuvista tuli jostain syystä todella huonoja!?

lauantai 23. tammikuuta 2010

Kylmää ja kaunista

Nyt on se aika vuodesta, jota rakastan ja vihaan yhtäaikaa.
Ulkona paistaa aurinko ja on uskomattoman kaunista, mutta todella kylmää.
Poskia rupeaa heti kipristelemään, kun nenän ulos ovesta laittaa. Sormet jäätyvät seuraavaksi, eikä mene kuin hetki ja varpaat ovat kohmeessa.




Kirpsakkaa viikonloppua!

tiistai 19. tammikuuta 2010

Loppukirin aika!

Mahdollisiin pääsykokeisiin on enää aikaa alle 3kk, ja pikkuhiljaa rupeaa olemaan loppukirin aika. Eilen tehtiin jälleen uusi treeniohjelma, joka painottuu parantamaan voimakestävyyttä. Treenaan edelleenkin salilla 3krt/vko, ja uudessa ohjelmassa käyn koko kropan läpi joka kerta, mutta liikkeet vaihtelevat. Loppuverryttelyksi on uintia vähintään 200 metriä, mielummin paljon ennemmän. Lisäksi juoksulenkki 2krt/vko kuuluu ohjelmaan. Myönnettäköön, että seinämän harjoittelu on jäänyt taka-alalle, mutta kovat pakkaset tai lumipyry eivät ole houkutelleet puistoon kovinkaan useasti.

Voimakestävyydellä parannetaan mm. lihasvoimaa ja paikallista maitohaponsietokykyä. Erilaisia liikkeitä teen joka kerta 8-10, painottuen pääsykokeissa vaadittaviin lajeihin. Painot ovat pienempiä kuin normaalisti, ja toistoja teen 15-12-10. Palautukset sarjojen välillä ovat lyhyet, noin 20-45 sekuntia ja suoritusnopeus on nopea. Tällä parannetaan lihaksiston kykyä ottaa enemmän happivelkaa, sekä käsitellä paremmin syntynyttä maitohappoa.



Kohta testaamaan miltä uusi ohjelma tuntuu!

maanantai 18. tammikuuta 2010

Kevät uutta

Kevättä kohti mentäessä alkavat ajatukset siirtymään lasten välikausiasuihin ja -asusteisiin. Nettiin alkaa pikkuhiljaa ilmestyä valikoimia näkyville, ja niitä on kiva katsella ja ihastella. Esikoiselle on jemmassa kaksi Ticket to heavenin Plain Rain pukua, oranssi ja ruskea. Kuopuksella on ainoastaan Remun lime-t.sin puku. Pukujen pitäisi olla sopivia, koska viime syksynä olivat aavistuksen reiluja. Neitokainen tarvitsee kuitenkin vielä yhden puvun ja ehkäpä jonkin takin myös. Todennäköisesti ensi kuussa lähdemme Tukholmaan shoppailemaan, joten innolla odotan mitä sieltä löytyy! Tässäpä vähän poimintoja netistä, kuvat shoppifant ja Po.P.

Nämä PoPin windstopperit houkuttavat kovasti. Ns. tyttöjen väristä en tykkää, eli jos nämä tuleevat meille niin neitille tulee vihreä ja pojalle turkoosi. Saavat taas mummelit ihmetellä, kuinka tytöllä voi olla poiken värinen takki...


Ticket to heaven ei tuota tänäkään keväänä pettymystä. Tähtitakit molemmille olisivat hienot myöskin. Tytölle vasemmanpuoleinen, punaisilla asusteilla olisi pirteän yhdistelmä. Pojan takkiin olisikin mahdollisuus yhdistellä vaikka mitä asusteita, limeä, turkoosia, oranssia...


Tytölle on myös kaunis kukallinen takki, mitä voisin ehkä harkita...
Tähtiä löytyy myös haalareista.


Onko teillä tyttöjen ja poikien vaatteita? Missä menee raja?
Mitä väriä ette tytölle / pojalle pue missään nimessä?

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Mustikka-valkosuklaamuffinit



Useassa blogissa oli kehuttu samaa mustikka-valkosuklaamuffinien ohjetta, ja pakkohan minunkin oli kokeilla sitä. Kuten muutkin ohjeet joita kokeilen, niin myös tämäkin ohje on todella helppo ja nopea. Itse laitoin aavistuksen enemmän valkosuklaata ja mustikoita, kun alkuperäisessä ohjeessa. Tällä ohjeella onnistuu;

3 munaa
1 1/4 dl sokeria
100 g margariinia
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
3/4 dl Flora Vanillaa
100 g valkosuklaata
2 dl mustikoita

Sulata rasva ja anna sen jäähtyä. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää vuorotellen munavaahtoon jauhoseosta, sulaa rasvaa ja rouhittua suklaata. Lisää joukkoon Flora Vanilla ja sen jälkeen varovasti mustikat. Jaa vuokiin ja paista 200c asteessa 15-20 minuuttia. Koristele halutessasi ja herkuttele!

lauantai 16. tammikuuta 2010

Vauvakuumetta...

...ei ole, autokuumetta ei ole, matkakuumetta on vähän, mutta remontti- ja sisustuskuumetta todella paljon! Minulla on aina keväisin mahdoton sisutus- ja remontointikuume, eikä se parane ikinä. Joka kevät sama juttu, joskus siitä selviää tekstiilejä uusimalla, mutta nyt ei.

Näin ollen meidän keittiö tulee saamaan uudet valkeat välitilan laatat kokoa 10x20cm tiililadonnalla. Kaupasta, mistä laatat löysin ei ollut niitä heti varastossa, mutta en kuitenkaan vielä tilannut, koska rahtikulut olivat kohtuuttomat. Päätin katsella ensin löytyisikö jostain kaupasta valmiina varastosta.

Isompi projekti on meidän ns. vieras wc. Sinne laitamme uudet kalusteet sekä seinäpinnat. Muusta asunnosta poiketen tapetti on koristeellinen, romanttinen, jopa vähän ylellinen. Vastapainoksi kalusteet tulevat olemaan valkeat korkeakiiltoiset ja yksinkertaiset. Vessan piensisustustuotteet tulevat olemaan Ikean Lillholmen -sarjaa.

En malta odottaa, että pääsen töihin!

lauantai 9. tammikuuta 2010

Ne kaappiin jäävät lastenvaatteet

Katrin Lapsia ja aikuisia -blogista bongasin seuraavanlaisen haasteen, alunperin se on lähtöisin Ida-Antonialta;

Kuosit ja värit, millainen suhde teillä on niihin? Onko kuosilliset vaatteet tai kirkkaat värit juuri se juttu, vai ehkä ehdoton nou nou... Taidankin haastaa teidät muut esittelemään blogeissanne sellaisia vaatteita, joista tykkäätte ihan tosi paljon vaikkeivät tyypillisintä tyyliänne edustakaan.

Retrot, Hello Kittyt, Autot, Nalle Puh jne on meillä melkein ehdottomia NouNou vaatteita. Melkein siistä syystä, kun Hello Kitty ja Autot seikkailevat yöasuissa ja alusvaatteissa, sekä yhdestä esikoisen Martti paidasta. Lapset tykkää, joten äiti joustaa mielellään, kunhan eivät valtaa enempää vaatehuonetta. Enimmäkseen lastenvaatteet meillä ostetaan paikallisesta ViiVil lastenvaatekaupasta, joka myy Name It -merkkiä tai H&M:ltä.
 
Värejä lastenvaatteissa pitää olla, mutta ei kaikkia mahdollisia yhdessä vaatekappaleessa. Ylä- tai alaosa on meidän lapsilla aina yksivärinen ja molempien osien on ehdottomasti sovittava yhteen. Joku voisi sanoa, että meillä puetaan lapset tylsästi, mutta pidän tässäkin asiassa yksinkertaisuudesta. Vaatekaappiin ei meillä ole eksynyt sellaisia vaatteita, mitä ei pidettäisiin. Tässä vielä muutamia kuvia, aluksi pari "siinä rajalla" olevista vaatteista.
 
Tämä mekko on kirjavuudesta huolimatta neidin tyylinen,
reipas ja eloisa.

 
 Tämä toinen mekko on makuuni liian runsas,
mutta vaaleanpunainen-ruskea yhdistelmästä tykkään.

 
Laiskana en jaksanut kuvata muita lastenvaatteita,
mutta koneelta löysin muutamia vaatteita mistä pidän kovasti. Yksiväriset Name It:n mekot, helppo yhdistellä erilaisia asusteita, kenkiä jne.

 
Nämä shortsit H&M:ltä olisivat täydelliset meidän "Justiinan" tyyliin;


Samaisesta putiikista pojalle, yksinkertaista ja reipasta.
Peruspaitoja reippaissa väreissä sekä farkut.


 
Tällä hetkellä elän jonkinlaista lastenvaateähkyä, sillä tänä vuonna alennusmyynneistä ei ole lapsille tullut ostettua mitään! Loppuvuodenkin saalis oli heikko muutamat housut ja tytölle tunika. 

perjantai 8. tammikuuta 2010

Kurkistus kotiimme

Loppiaisena perinteisesti siivottiin meidän kodista joulutunnelma pois. Kerrankin meillä oli hetken aikaa siistiä ja sainkin räpsittyä valokuvia. Tässäpä siis pieni kurkistus kotiimme;

Ensimmäisenä neitokaisen huone.
Tästä huoneesta tykkään kokonaisuutena kaikista eniten. Tänne haluan vielä vanhan tuplapulpetin, mutta täydellisen yksilön löytäminen ei ole helppoa! Joku saattaa miettiä missä neidin lelut ovat? Kirjat ja palapelit ovat lipastossa. Lipaston vieressä vasemmalla näkyy aavistus vaatekaappia, missä muut neidin lelut säilytetään. Vaatesäilytys on meillä hoidettu kahdessa vaatehuoneessa.


Sitten on vuorossa poikasen huone.
Tämä huone tulee kokemaan lähiaikoina muodonmuutoksen. Pojan kanssa päädyttiiin siihen tulokseen, että tummansininen saa väistyä ja tilalle tulee limenvihreää. Pikkuhiljaa lähestyvä esikouluikä vaatii myös muutoksia kalustukseen. Seinällä näkyvät neliöt toimiivat taustoina pojan taideteoksille.
 

Seuraavaksi näkymä pojan huoneen ovelta ja vanhempien makuuhuoneen ovelta kohti olohuonetta. Olin pitkään etsinyt valkeata arkkupöytää, mutta en sellaista löytänyt. Muilta osin täydellisen yksilön löysin ja tarkoitus oli vahata pöytä valkeaksi, mutta se on jäänyt. Nyt silmä on jo tottunut tuohon, enkä osaa päättää käsittelenkö sitä. Mitä mieltä olette valkea vai lakattu?


Olohuoneesta on suora näkymä keittiöömme. Keittiön kasvojenkohotus tehtiin syksyllä ja kovasti haluaisin vaihtaa vielä ovet ja vetimet, mutta tällä kertaa järki voittaa tunteen.
 

Keittiöstä pääsee kodinhoitohuoneeseen, jossa sijaitsee minun "kauneuspiste". Välillä tämä näyttää myös ompelimolta tai askartelupajalta.
 

Meidän makuuhuoneeseen jätin vielä viininpunaiset tekstiilit. Viime keväänä ruskean ja valkoisen seassa oli ripaus vaaleanpunaista, mutta tämän vuoden väritystä en ole vielä miettinyt. Yöpöydän virkaa toimittaa vanhan pinnatuolit, jotka alunperin olivat keltaiset. Vanhan klaffilipaston pelastimme roskalavalle joutumiselta.
 

Viimeinen kuva on takapihan kuistilta, sieltä löytyy uusin rakkauteni eli vanha kärrinpyörä. Talven ajan se koristaa havujen ja valosarjan kanssa kuistiamme, mutta keväällä sähkömies saa tehdä siitä toimivan valaisimen. Voi sähkömies raukkaa, kun tarkemmat suunnitelmat kerron! Kesällä täytyy maalata punertavat paneelit ruskeiksi ja viimeistellä penkit, jotka laitoin mieheni tekemään vanhoista terassinlaudoista..
 

Uutta ja vanhaa.
Ostettua ja itsetehtyä.
Meidän koti.

maanantai 4. tammikuuta 2010

Toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa?

Niinhän se vanha vitsi poliiseista kertoo.
Minä voisin olla se lukutaitoinen.
Aikaisemmin bloggasin kirjoittamisen vaikeudesta ja vaikeaa se on edelleen. Eilen aloitin kunnollisen harjoittelun myös kirjallisia kokeita varten, mutta tulos oli onneton. Tarkoitukseni oli tehdä kirjoitelma aiheesta "Poliisi ja vähemmistöt", mutta ensimmäisen lauseen jälkeen alkoivat aivot lyömään tyhjää eikä kynä suostunut liikkumaan.
Muistan jo yläasteelta asti aineden kirjoittamisen olleen vaikea. Toisen asteen koulussa kirjoittaminen kuitenkin sujui hyvin ja päättötyöstä sain kiitettävän, mutta siitä on jo kymmenen vuotta aikaa. Tulevaisuudessa minun on siis pakko rueta bloggaamaan ahkerammin. Olen myös huono keksimään aiheita, joten tulen kirjoittelemaan todellakin kaikesta maan ja taivaan väliltä.

Mukavaa viikkoa!